Tämän teoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons -lisenssi. Tämän teoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons -lisenssi.
Päivittänyt Pasi Ruhanen 4.9.2009.
![[Kolmosen logo]](kolmio.png)
Siihen aikaan kun MTV3 oli vielä nimeltään MTV ja lähetti ohjelmia TV1:n ja TV2:n alivuokralaisena, käynnistyi kolmas valtakunnallinen televisiokanava. Kolmoskanava (lyhyemmin TV3) toimi Suomessa vuodesta 1986 vuoteen 1993 itsenäisesti.
Vasta kun kolmas valtakunnallinen tv-verkko saatiin rakennettua lähes koko maan kattavaksi, MTV hyppäsi uudelle kanavalle ja otti sen haltuunsa osakeostojen avulla. Televisiomaailman outo lintu katosi lopulta ruudusta uutukaisen MTV3:n korvatessa sen.
Vaikka MTV toimikin Kolmostelevisio Oy:ssä myöhemmin pääomistajana, TV3 oli uniikki. Sillä oli oma ohjelmisto, oma graafinen ilme ja omat kuuluttajat. Toiminta oli ehkä nykymittapuulla amatöörimäistä, mutta ohjelmisto oli erittäin suosittua.
TV3 mullisti monta asiaa. Kanava näytti marginaaliyleisön ohjelmia, joita ei valtakunnan kahdella suurella kanavalla olisi saattanut koskaan nähdä. Jotain Kolmosen senaikaisesta trendikkyydestä ja nykyaikaisuudesta kertoo se, että kanava kaksinkertaisti televisiossa suomalaisin tekstein esitettyjen elokuvien määrän.
Se oli myöskin ensimmäinen suomalainen tv-kanava, jolla ei ollut omaa ohjelmatuotantoa lainkaan. Kaikki sisältö ostettiinkin siis ulkopuolisilta, ja suurimpana tuottajana oli Vip Vision Oy. Vip Visionin vahvasta mukanaolosta johtuikin se erikoisuus, että melkein kaikissa esitetyissä dokumenttiohjelmissa oli samat tekijät.
Kolmosen äärellä lapsuutensa viettäneet muistanevat parhaiten sen kehnosti dubatut piirretyt. Usein esimerkiksi Kasperissa saattoi kuulua taustalla alkuperäiskielistä puhetta, kun vanhahko naisihminen puhui suomea päälle.
Tapahtumia havainnollistava aikajana
1980-luvun puolivälissä perinteiset suomalaiset kanavat alkoivat saada kilpailua taivaskanavien taholta. Tämä koettiin todellisena uhkana, ja ratkaisuksi keksittiin kolmas kanava, joka näyttäisi viihteellisempää ja rennompaa ohjelmistoa kuin kaksi pääkanavaa.
Projektiin lähtivät mukaan Yleisradio, MTV ja Nokia. Aluksi kanavasta kaavailtiin maksukanavaa, jonka saisi näkyviin vain älykortilla. Ajatus kuitenkin hylättiin.
Uuden kanavan perustamiseksi oli olemassa myös Aamulehti-yhtymän Uusvisio-tytäryhtiön hakemus "Kanava kolmesta". Lehtitalo ei pitänyt mediavallan jäämisestä olemassa oleville pelureille ja halusi saada myös oman kakkunsa tv-katsojista. Valtioneuvosto kuitenkin päätyi suosimaan Yleisradion, MTV:n sekä Nokian yhteenliittymää.
25.11.1985 perustettiin kolmannen kanavan toimintaa vetämään Kolmostelevisio Oy, ja sille annettiin lupa alueelliseen mainontaan. Yleisradio omisti Kolmostelevisiosta aluksi 50 %, MTV 35 % ja Nokia 15 %. Lähetystekniikassa noudatettiin Mainostelevision toimivaksi todettua mallia: lähettimet vuokrattiin Yleltä.
Kolmosen lähetykset alkoivat Helsingin seudulla kaikessa hiljaisuudessa 1.12.1986. Koelähetysten aloittamisessa oli sekavuutta, eikä tiedotusta antenneihin tarvittavista muutoksista ollut aloitettu ajoissa. Ensimmäinen esitetty ohjelma oli elokuva "The Sound of Music". Vähän aikaa toimittiin säästöliekillä, ja talvikauden 1986–1987 ohjelmisto koostuikin pelkästään elokuvista.
Ennestään oli olemassa jo TV1 ja TV2, mutta miksi uuden kanavan nimi ei ollut tuon kaavan mukainen vaan se kirjoitettiin kirjaimilla? Anssi Nieminen kertoo:
Syy on se, että kun asiasta alettiin 1980-luvun alussa keskustella, eräs pääkaupunkiseudun liikemies meni ja rekisteröi itselleen Kaupparekisteriin toiminimen TV3. Kyseisen niminen yritys ei tietenkään koskaan aloittanut toimintaansa. Tämän tyyppinen nimien varaaminen ja rekisteröiminen spekulatiivisessa mielessä on ollut yleistä kaikilla aloilla aina.
Kun Kolmoskanavan homma alkoi sitten ihan oikeasti toteutua, kyseinen liikemies tuli esille ja oli yhteydessä Kolmoskavanan johtoon. Hän sanoi, että ihan kiva homma, mutta kun toi tuo toiminimi "TV3" on rekisteröity hänelle. Hän on kyllä valmis luopumaan nimestä muodollista 1 000 000 markan korvausta vastaan. Kolmoskanavan johdolla ja omistajilla ja varsinkaan YLE:llä ei ollut pokkaa maksaa noin paljon (veronmaksajien) rahoja pelkästä nimestä. Liikemies taas ei tinkinyt yhtään.
Firman toimitusjohtajaksi nimitettiin Heikki Lehmusto, jonka tehtävänä oli tehdä siitä taloudellisesti kannattava. Kolmoskanava otti yhteyttä noin sataan kotimaiseen ohjelmia tuottavaan yhtiöön tai toimittajaan. Koska viidenneksen ohjelmistosta täytyi toimintaluvan mukaan olla kotimaista, tehtiin paljon sopimuksia suomalaisten tuotantoyhtiöiden kanssa. Kansainvälisiltä markkinoilta hankittiin televisiosarjoja, jotka liikkuivat samoilla linjoilla kuin MTV:n katsotuimmat ohjelmat.
Syksyllä 1987 alettiinkin sitten panostaa kunnolla ohjelmistoon. Katso!-lehden numeron 36/1987 kansi mainostikin talk show -isäntä Timo T. A. Mikkosen uutta ohjelmaa, alaotsikkona virnistävän Mikkosen vierellä luki "3. kanava aloittaa tosissaan". Katsojien määrä suureni voimakkaasti kun näkyvyysaluetta laajennettiin aluksi Tampereelle ja sen jälkeen vuodenvaihteessa Turkuun ja Jyväskylään. Jyväskylän jälkeen seurasivat ainakin Lahti sekä Mikkeli.
Samoihin aikoihin MTV aikoi olla suurissa vaikeuksissa, sillä se joutui kilpailemaan mainostajista ja katsojista osittain omistamansa yhtiön kanssa. Kolmella eri kanavalla lähettäminen alkoi käydä kukkaron päälle, pitihän verkkovuokraa maksaa Yleisradiolle sekä emo- että tytäryhtiön kautta. Myös Yle alkoi olla ahtaalla, sillä MTV vaati yhä enemmän lähetysaikaa ykköseltä ja kakkoselta.
Ratkaisuksi tähän ongelmaan keksittiin se, että MTV saisi Kolmoskanavan kokonaan itselleen. YLE myi 30 prosenttiyksikön osuuden osakepotistaan osakepotistaan Mainostelevisiolle vuoden 1989 lopussa. Kaupan myötä MTV:llä oli nyt 65 prosentin omistusosuus Kolmostelevisiosta, joten siitä tuli MTV:n tytäryhtiö. Koska kolmosverkko ei ollut vielä ehtinyt laajentua kattamaan koko Suomea, MTV lähetti ohjelmaa rinnakkain vielä pari vuotta. Kolmoskanava sai siis mellastaa vielä hetken aikaa.
Omistussuhteita mietittiin 1991 taas uudestaan. MTV osti Nokian omistamat osakkeet, minkä seurauksena MTV:n osuus kohosi 80 prosenttiin.
Suuren kohun saattelemana tapahtui uudenvuodenyönä 1.1.1993 kanavauudistus. Parin tunnin ajan lähetettiin asiaan liittyvää MTV:n "juhlagaalaa" yhtä aikaa kaikilla kolmella kanavalla. Ilotulitteiden lentäessä Kolmostelevisio lakkasi käytännössä olemasta, ja tilalle tuli meidän kaikkien nykyään näkemä MTV3.
Kolmoskanavan tekniikka ja merkittävimmät ohjelmat (lähinnä sen takia, että suurentunutta lähetysaikaa täyttämään vaadittiin MTV:n ulkopuolista sisältöä) jatkoivat kyllä uudella kanavalla, mutta pääosin MTV3 oli MTV:n vetämä täysin uusi kanava.
![[Kolmosen logo]](3dkolmio.jpg)
TV3:n tunnuksena oli vasemmalta halki oleva harmaa kolmio, joka hohtaa punaisen, vihreän ja sinisen väreissä (RGB). Kanavalla ehti olla historiansa aikana kahdenlaisia jatkuu-animaatioita, ja niistä molemmissa käytettiin 80-luvulla suosituksi tullutta tietokonegrafiikkaa.
Alkuperäinen versio (1986–1990) sisälsi sinimustalla taustalla olevan kolmion ja erilliset RGB-raidat. Alussa on laulu "Kolmonen, koko illan ilo" jonka aikana isolla kirjoitettu Kolmonen-teksti vierittyy ruudun poikki. Loppuaikoina käytetty tunnus oli pelkistetty, mutta samalla kuitenkin vähemmän häiritsevä. Reilusti modernisoitu versio sisälsi täysin mustalla taustalla olevan kolmion, joka pyörii sävelmän "ti-di-di-di-dii" soidessa triangelimaisesti taustalla.
Kanavalistauksen näyttämistapa, ohjelmien mainostaminen jne. olivat loppuaikoina hyvin samankaltaisia kuin seuraajan MTV3:n alkuaikoina. Väriteema oli joissakin paikoissa vihreä, joissakin mustaharmaa. Esim. ohjelmamainoksissa oli metallinen luku "3".
Kolmosen kuuluttajat esiintyivät ainoastaan äänen kautta. Kuuluttajat eivät myöskään koskaan paljastaneet oikeita nimiään, vaan he esiintyivät pseudonyymien kuten Ripa Ruutu, Kaisa Kanava ja Elisa Eetteri kautta.
Radioharrastaja Tero Toivonen taustoittaa:
Kolmosen malli lienee lainattu Radio Cityltä, jonka juontajat käyttivät taiteilija/lempinimiä. Njassa, Norppa, Mara Moottori, Klaude Kopteri jne. olivat Helsingissä tunnettuja radioääniä 1980-luvulla. Jotenkin Kolmosen pseudonyymi-tyyli on kopio merirosvoradioiden kulta-ajoilta. Meriltä lähettäneiden asemien dj:t käyttivät salanimiä, kuten DLT, Johnny Walker, Emperor Rosco tai Simon Dee.
Ensimmäistä kertaa elokuvaharrastajilla oli kanava, ja taidetta näytettiin välillä kaupallisista intresseistä välittämättä. Kolmosen alkuaikoina elokuvia esitettiin päivittäin, mutta tahti väheni koko ajan. Myöhemmässä vaiheessa elokuvailtoja oli kahdesti viikossa.
Ihan loppuaikoina MTV käytti Kolmoskanavaa puuttuvan ohjelma-ajan hankkimiseen. Jos jokin ykkösellä tai kakkosella pyörinyt ohjelma ei sopinut kokonaan ohjelmapaikkansa sisään, sitä jatkettiin kolmosella. Näin meneteltiin esim. erään Lauri Karhuvaaran juontaman puheohjelman kanssa.
Muun muassa näitä ohjelmia saattoi bongata TV3:lla:
Jossain määrin ohjelmisto vanhojen ohjelmien uusimisien kera muistuttaa nykyistä SubTV:tä.
Kolmoskanavan ohjelmakuuluttaja Ripa Ruutu mokasi kanavan alkuaikoina pahasti tv-yleisön edessä. Ripa kuulutti tulossa olevasta Halinallet-ohjelmasta, mikä sujuikin aluksi. Ohjelman oli sen jälkeen tarkoitus lähteä pyörimään, mutta jossain mättäsi pahemman kerran. Mikrofoni oli kuitenkin unohtunut päälle! Kuuluttajan sadattelut kuuluivat Suomen tv-yleisölle suorana. Seuraavan päivän kuulutuksessa Ripa Ruutu pahoitteli kiroilemistaan sanoin "eihän sellaista saisi tehdä". Tämä ei ole pelkkä legenda, sillä hyvin monet ovat vahvistaneet nähneensä sen livenä.
1991 Kolmoskanava oli lähettänyt alkuperäisen Star Trekin kokonaan, ja jatko-osasarjaa Uutta sukupolveakin oli jo ehditty näyttää parin kauden verran. Kolmonen oli sillä saanut trekkieiden suosion. Yhtäkkiä se kuitenkin päätti keskeyttää TNG:n esittämisen, syyksi väitettiin ettei se sovi kanavaprofiiliin. PTV näytti myöhemmin jäljellä olevat jaksot.
BBS-maailmassa liikkui huhuja siitä, että syynä sarjan esittämisen lopettamiseen olisivat olleet asiasta vimmastuneiden Star Trek -fanien vihaiset palautesoittot kanavajohdon puhelinnumeroihin. Tämä on kuitenkin ns. urbaani legenda, jonka Kolmoskanava kiisti. Oikeisiin syihin lukeutuivat ilmeisesti muun muassa tuleva kanavauudistus.
90-luvun alussa esitetty NoTV oli nuorisolle suunnattu lifestyle-ohjelma. Ohjelmaa juonsivat "Frank Pappa" (Heimo "Kodin kääntöpiiri" Holopainen) ja nykyään Nelosen uutisankkurina toimiva Baba Lybeck. NoTV oli vähän kuin vuosikausia myöhemmin näkynyt Jyrki; se tuli useasti viikossa, siinä esitettiin musiikkivideoita ja ohjelman pituus oli yli tunnin. Mukana oli myös "Me hirviöt" (Addams Family) -sarja. NoTV:stä jäi elämään seksualistinen sananparsi "NoTV News, Frank Pappa, kosketelkaa toisianne", jonka saattoi bongata jokaisen lähetyksen lopusta.
Vuosi NoTV:n lopettamisen jälkeen Holopainen sai oman ohjelmansa Frank Pappa Show'n. FPS oli myös vielä MTV3:n aikoina pyörinyt satiirinen talk show, jossa sekoitettiin drinkkejä ja saatettiin joskus puhua rennosti politiikastakin. Musiikista vastasi siinä Sepi "Armotonta menoa" Kumpulainen.
Sen lisäksi, että ihmiset kyselivät toisiltaan "Joko teillä näkyy Kolmonen?", liikkeellä oli kolmiologolla varustettuja oheistuotteita. Valmistettuna on ollut Kolmoskanava-seinäkellon lisäksi Kolmosvisaan/Megavisaan liittyviä arpajaislippuja.
Kolmosen pääjuontaja Ripa Ruutu katosi kuuluisasta pestistään kun vuoden 1993 alkamista juhlittiin, mutta häntä on silti nähty myöhemmin ja vieläpä muutenkin kuin äänenä. 90-luvun alussa Ripa on esiintynyt Speden Speleissä ja Kymppitonnissa. Tämän vuosikymmenen puolella häntä on voinut bongata Giljotiinissä, Heikoimmassa lenkissä sekä Hermopelissä, joissa hän ei ole esiintynyt julkkiksena vaan ihan tavallisena pulliaisena.
Heikoimmassa lenkissä Kirsi Salo pääsi kovistelun makuun kysyessään Ripalta "Etkös sinä ollut erään kanavan juontajana joskus? Miksi sinut sieltä pois potkittiin?". Lisäksi jossain ohjelmassa hän vahvisti henkilökohtaisesti legendan kuulutusmokastaan.
Radioharrastaja Tapani Häkkinen kertoo yhdestä Kolmoskanavan alkuaikojen erikoisuudesta, "Illan ruutukasvosta":
Miten nyt kuviailisin asiaa: Ainakin alkuvuonna 1988 oli joka ilta eri ryhmittymistä, järjestöistä ja yhdistyksistä muutama henkilö, tai yksi ihminen kertomassa omasta asiastaan, kun samalla ohjelmien välissä toimittiin "spontaanina" kuuluttajana. Joskus myös kommentoitiin juuri nähtyä elokuvaa tms.
Näitä ihmisiä ja ryhmiä oli kokoamassa tunnettu tiedottajapersoona ja toimittaja Seppo-Heikki Salonen.
TV3:n alkuperäisen tunnusanimaation pyörivä kolmio on itse asiassa oikea esine, joka on filmattu kameralla. Tunnarista maksettiin 20 000 markkaa (5200 nykyeuroa), mikä siihen aikaan tuntui isolta rahalta pelkästä kromatusta metallikolmiosta. Esine oli noin 30 senttimetriä kanttiinsa ja pyöri alustalla, mistä se sitten kuvattiin ja lisättiin tunnariin.
Myöhempi, 90-luvun puolella näytetty kolmioanimaatio on tietokoneella tehty, ja jos tarkkaan katsoo, kolmiokin on pinnaltaan ihan erilainen. Aiempi läpikuultava metalli vaihtui steriilin harmaaksi, kun tietokoneanimaatiot tulivat muotiin.
Vanha logo on nähtävissä alhaalla olevista videoleikkeistä siinä, missä on myös vanha jatkuu-tunnus. Uudempaa tyyliä taas pääsee tarkastelemaan "illan lähetyksen päätteeksi" -klipissä.
Paikallinen testikuva mainosten siirtämisen aikana
Tavallinen testikuva, jota näytettiin muulloin
Digitan työntekijä Esa Hämäläinen muistelee Kolmoskanavan lähetysyksikön toimintaa:
Se (Kolmoskanava) aloitti LHT3:ssa, jossa on nykyään Nelosen lähetysyksikkö. (..) Jotenkin jäi mieleen, ettei Kolmoskanavan toiminta Ylen sisällä ollut helppoa, vaan lähetystoiminta oli alussa hyvin jäykkää eikä yksikön toimintaa paljoa sivusta autettu. Se oli oma maailmansa ja LHT3:n studiotakaan ei paljoa käytetty muuhun kuin kuulutusten tekoon. Muistelen, että LHT4:n aikaan taustamusiikkia tehtiin syntikalla, johon laittoivat automaattisoiton päälle. Se taisi olla jo LHT3:n aikaan käytössä, kun Ripa Ruutu pamautteli kuuluisat lauseensa.
Omaan LHT4-lähetysyksikköön siirryttiin aivan olemassaolon loppumetreillä vuonna 1992. LHT3 oli toiminut vielä Yleisradion tiloissa, mutta nyt oltiin MTV:n rakennuksessa Pasilassa. MTV3 jatkoi uuden tekniikan alla.
Kuten aiemmassa alaotsikossa mainittiin, Kolmonen soitti syntetisaattorimusiikkia juontojensa taustalla. Kappaleet olivat tiettävästi teostovapaita, koska nykyään Soneran tekninen asiakaspalvelu käyttää niitä jonotusmusiikkinaan.
Kolmonen käytti tavallisesti samaa Telefunkenin FuBK-testikuvaa kuin muutkin kanavat. Oli kuitenkin myös olemassa toinenkin testikuva. Alueellisia mainoksia siirrettiin niihin aikoihin tv-lähetteen kautta paikallislähettimille, joten siirron aikana täytyi näyttää omaa paikallista kuvaa. Aluemainokset siirrettiin asemille osittain yöllä ja keskellä päivääkin jos sattui olemaan kiire. Usein kaikkien mainosten siirto kesti useita tunteja, jonka aikana näkyi "sinistä ruutua". Tätäkin käytettiin vielä jonkin aikaa MTV3:n tultua aalloille.
Vanhojen videonauhojen kätköistä löytyy todellisia harvinaisuuksia. Nämä tiedostot ovat MPEG-4-muodossa. Tarvitset leikkeiden katsomiseen vapaassa levityksessä olevia koodekkeja.
Illan lähetyksen päätteeksi huomisen ohjelmalistaus ja tunnari (1992, XviD)
Naiskuuluttaja johdattaa piirrettyjen pariin (1991, DivX)
Kanavaopeneri & jatkuu-tunnus (1988,
XviD)
Superman II -elokuvan juonto (1988, XviD)
Kolmosen hetkinen-ruutu (1988,
XviD)
"Kolmostelevisio laajenee. Onko
antennilaitteistosi kunnossa?"
(1987,
XviD)
Alkuaikojen ohjelmalistaus ja
kolmioanimaatio (1987, XviD)
Kolmoskanavan perustaminen (1986, WMV)
MTV valtaa Kolmoskanavan (1992, WMV)
